|9.6.2020|
Liian monessa työpaikassa odotetaan edelleen, että työntekijän tulee hoitaa tehtävänsä sen kummemmin tekemisistään palautetta kaipaamatta. Liian moni esimies ajattelee, ettei työstä edes kuulu kehua. Palkkahan siitä maksetaan kiitokseksi. Kyllä aikuinen pärjää kehuittakin – tai riittää, kunhan puolinaisen lauseen heittää kehityskeskustelun lomassa kerran vuodessa, jos sen yleensäkään muistaa pitää.
Meillä on tällä hetkellä työelämässä paljon ihmisiä, jotka ovat tyytymättömiä omaan työhönsä sen takia, että he eivät saa juuri koskaan kuulla, onko esimies tyytyväinen heidän työpanokseensa. He ikään kuin tekevät työtä tavalla, jonka he vain kuvittelevat oikeaksi.
Sanotaan, että kritiikki kannustaa parempaan. Moite masentaa hetkeksi, mutta vain välinpitämättömyys tyrmää täydellisesti. En kai itse sorru välinpitämättömäksi työkaveriksi tai esimieheksi? Juuri se on pahinta. Me ikään kuin odotamme, että asiat tapahtuvat itsekseen, vaikka kukaan ei ole ajatusten lukija. Kukaan ei osaa päämme sisältä lukea, miten toivomme toisen työtä tekevän.
Esimiehen välinpitämätön asenne ja kehujen puute kostautuu. Se oirehtii työpahoinvointina, joka näkyy turhina poissaoloina ja motivaation laskuna. Jos esimiehelle on yhdentekevää, miten työni teen, voin yhtä hyvin tehdä sen juuri sieltä, mistä aita on kaikkein matalin. Miksi panostaisin sen enempää?
Nyt koronakriisin poikkeusoloissa palautteen puute herättää osassa ihmisissä myös tavallista voimakkaampia paineita tehdä kaikki oikein, piirulleen täydellisesti ja jopa yli. Asioita hierotaan loputtomasti ja tämä luo kovia aikapaineita, kiirettä ja riittämättömyyttä. Tunnetta osaamattomuudesta ja huonoa itsetuntoa.
Ihminen ei ole kone, mitä vain jaksava robotti. Jossakin vaiheessa jaksamisen raja tulee vastaan. Nyt, jos koska, on tärkeää antaa positiivista palautetta vieläkin enemmän kuin ennen. Voisinko jo tänään vain soittaa työkaverille tai jopa esimiehelleni ja kysyä muuten vaan kuulumisia ja oikein sanoa, että soitin, vaikka ei minulla mitään asiaa ollut. Kehua ja antaa positiivista palautetta jostain hyvin pienestäkin asiasta?
Kiitos. Anteeksi. Pahoittelut. Ole hyvä. Hienosti tehty. Kehu kerran vuodessa ei todellakaan riitä. Joku toivoo kehuja ja positiivista palautetta kerran päivässä, joku kerran viikossa. Jollekin saattaa riittää kerran kuukaudessa. On tärkeää tunnistaa erilaisten ihmisten erilaiset toiveet palautteesta. Joku hermostuu, jos häntä kiittelee tämän tästä.
Nostetaan siis esille pientenkin sanojen merkitys toiselle ihmiselle. Tänä poikkeuksellisena aikana niiden voima korostuu entisestään sekä kotona että töissä. Kehu siis jo siitä, että toinen ihminen on kuunnellut, jaksanut olla ihminen ihmiselle, vaikka hänkin ehkä kokee itsensä eristyksissä kuormittuneeksi.
Kaikesta kurjasta huolimatta korona on tuonut myös jotain hyvää. Moni meistä on oppinut hidastamaan, pysähtymään ja kuuntelemaan itseään paremmin kuin ehkä koskaan ennen. Voisinko antaa siitä positiivista palautetta jollekin työkaverille tai perheenjäsenelle tai ehkä myös itselleni? Onnistuisiko se jo tänään, ettei asia vain unohdu?
Mitä kaikkea minä olen viimeisinä viikkoina itse oppinut? Arvostamaan aikaa vain olla, käyttää perheenjäsenten kanssa hetkiä aivan tavallisten pikkuasioiden tekemiseen, huomaamaan, mikä elämässä oikeasti on tärkeintä. Terveys. Ihmiset. Oleminen. Ei suorittaminen. Ja heidän muistamisensa, jotka viettävät tätä aikaa ehkä yksin, enemmän eristyksissä muista ihmisistä kuin minä.
Kenelle siis voisin soitella jo tänään ja parantaa myös hänen hyvinvointiaan kysymällä kuulumisia ja keskustelemalla muistakin asioista kuin vain koronasta? Sanomalla, miten tärkeä ihminen hän on minulle. Kehumalla ainakin vähän.
Kirjoittaja
Essi Juvakka viestintävalmentaja, psykologi PsM, psykoterapeutti ET, perheterapeutti Tehnyt esimies-, johtoryhmä- ja työhyvinvointivalmennuksia sekä vuorovaikutus-, viestintä-, asiakaspalvelu-, myynti- ja esiintymistaitovalmennuksia yrityksille, yhteisöille, ammattiliitoille, ministeriöille ja oppilaitoksille lähes 25 vuoden ajan. Antanut myös yksityisvalmennusta ja tehnyt työnohjausta ja coachingia sekä työyhteisöristiriitojen selvittämistä, johtoryhmien ja hallitustyöskentelyn kehittämistä ja uraohjausta. Vetänyt webinaareja, kehittämis- ja virkistyspäiviä ja kick off:eja. Työskentelyssä yhdistyvät viestinnälliset ja psykologiset menetelmät.
